Jäsenistömme tunnetaan uteliaasta mielestä, mutta onko missään kiltatapahtumassa esitetty yhtä paljon kysymyksiä kuin vapaamuurarien suurloosissa 12.2.?

Kysymyksiin vastattiin avoimesti ja mielellään. Kuulimme järjestön arvomaailmasta, viikko-ohjelmasta, pitkästä jäsenyyspolusta, organisaatiosta ja rahoituksesta ja paljosta muusta.

Vapaamuurariuden ytimessä on pyrkimys henkiseen kasvuun ja eettiseen elämään. Sitä kohden kuljetaan rituaalinäytelmien opetuksia kerraten ja niiden symboliikkaa sisäistäen. Mitä rituaalit sitten käytännössä ovat – sen tiedon veljet pitävät itsellään.

Yksi  jäsenyyskriteeri on ehdoton: on uskottava johonkin korkeampaan voimaan. Ateisteille eivät loosin ovet kuulemma avaudu. Sen enempää eivät veljet toistensa vakaumuksesta utele. Loosin tapaamisissa on päinvastoin kaksi kiellettyä aihetta: uskonto ja politiikka.

Isänmaan asiaa vaalitaan ja yhteiskuntavastuuta kannetaan. Vapaamuurarit ovat olleet esimerkiksi uuden lastensairaalan merkittävimpiä lahjoittajia.

Juhlatilojen portreteista ja museon vitriineistä tunnistaa monia suomalaisia merkkihenkilöitä. Yksi heistä on suomalaisen vapaamuurariliikkeen perustajajäsen Jean Sibelius. Sibeliuksen merkitys on veljeskunnalle yhä suunnaton. Finlandia-hymniä ja Opus 113 -sävellystä kuullaan loosissa viikoittain. 

Kaiken kaikkiaan – kiltalaiset saivat kurkistaa ainutlaatuiseen ja omaperäiseen yhteisöön. Kiitos erinomaiselle oppaalle Jyrki Huolmanille!

PS. Vapaamuurarien suurloosin yhteydessä Kasarmikadulla toimiva pieni museo on kaikille avoinna tiistai-iltapäivisin. Silloin paikalla on opas, jolta voi kysyä myös veljeskunnan nykypäivästä.